| | Yleiset aiheet

Yrittäjästä kansainväliseen jättikonserniin – Harri Kanerva tuo uutta ajattelua ja ketteryyttä Arvato Suomen toimintaan

Harri Kanervan ura yrittäjänä alkoi jo opiskeluvuosina elokuvateatterin pyörittämisellä. Kesäkuussa hän hyppäsi uusiin kuvioihin Arvato Suomen toimitusjohtajana.

Kun olin 20-vuotias opiskelija, perustin opiskelukaverini kanssa elokuvateatterin Pieksämäen maalaiskuntaan. Siitä urkeni yrittäjän urani.

Opiskelimme yo-merkonomilinjalla ja pohdimme, että voisimme tehdä jotain kiinnostavaa yhdessä. Suomessa oli syvä lama, mutta se ei meitä estänyt. Nuorenahan tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista ja riskejä ei hirveästi mietitä.

Luimme paikallislehdestä, että Pieksämäen maalaiskunta oli saanut valtiontukea elokuvateatteria varten. Teimme kunnalle ehdotuksen, joka meni läpi. Neuvottelimme kunnan puolesta käytetyn elokuvaprojektorin ja äänentoistolaitteiden hankinnan sekä kunnantalon auditorion muuntamisen elokuvateatterikäyttöön sopivaksi. Vastineeksi kunta vuokrasi leffateatterillemme tilat. Neuvottelimme myös esityssopimukset eri maahantuojien kanssa. Muutaman vuoden kuluttua ostin opiskelijakaverini yhtiöstä pois ja laajensin toimintaa toiselle paikkakunnalle.

Valmistuttuani Mikkelistä yo-merkonomiksi jatkoin opintoja Jyväskylän yliopistossa laskentatoimen linjalla. Pari vuotta myöhemmin pääsin tekemään gradua ohjelmistojen lokalisointiyritykseen nimeltä Bowne Global Solutions. Ohjelmistoala kiinnosti sen verran paljon, että päädyin myymään teatterien liiketoiminnan pois ja elokuva-ala jäi taakse.

Yrittäjyys veti puoleensa

Seuraava siirto oli edessä vuonna 1998, jolloin muutin Helsinkiin ja aloitin SAP-konsulttina ICL Datassa. Seuraavaksi toimin sisäisten tietojärjestelmien kehitystehtävissä F-Securella.

Oman yrityksen perustamisen siemen oli kuitenkin jäänyt vahvasti itämään. Syksyllä 2001 irtisanouduin ja perustin yhdessä muutaman jyväskyläläisen tahon kanssa ValueFrame Oy:n. Ryhdyimme kehittämään selainkäyttöistä, pilvipalveluna tarjottavaa toiminnanohjausohjelmistoa asiantuntijapalveluyrityksille.

Tuohon aikaan internetin kautta käytettävät järjestelmät olivat vielä aivan lapsenkengissä. Google oli perustettu vuonna 1998 ja Salesforce 1999. IT-kuplan puhkeaminen oli puhaltanut markkinasta kaiken puhdin pois.

Myyntikäynnillä ensimmäinen kartoituskysymys oli, ”onko yrityksellänne kiinteä internet-yhteys?” Aika lailla umpihankeen lähdettiin hiihtämään ja luomaan kokonaan uutta markkinaa. Ohjelmistoalan messuilla vuonna 2002 Microsoftin kaverit kävivät naureskelemassa ”pilvipalveluille” – tai ASP-palveluille, kuten niitä siihen aikaan kutsuttiin. Eivät ole nauraneet enää muutamaan vuoteen.

Yrityksen kasvattaminen oli intensiivistä työtä, jota emme tehneet exit-kiilto silmissä. Erityisesti alkuvuosina kasvuvauhti oli hitaampaa, sillä koko palvelukonsepti oli vielä kovin uusi. Vankkumaton asiakaspalveluasenne, sitoutunut tiimi ja valittuun segmenttiin keskittyminen kantoivat kuitenkin hedelmää. Vuoteen 2016 mennessä liikevaihto oli kasvanut yli 3 miljoonaan euroon ja kannattavuus oli hyvällä tasolla. Samana vuonna eräs aikakausi päättyi, kun myimme yrityksemme norjalaiselle Vismalle.

Yrityskaupan jälkeen jatkoin työntekoa omassa konsulttiyrityksessäni, kunnes tämän vuoden alkukesästä tuli jälleen eteen uusi alku.

Siirto uuteen maailmaan

Aloitin kesäkuussa uudessa työpaikassa, täysin erilaisessa maailmassa. Arvato Suomen toimitusjohtajana olen osa kansainvälistä jättikonsernia, Bertelsmannia. Saksalainen Bertelsmann on monialayritys, jonka palveluksessa on yli 120 000 työntekijää ympäri maailmaa.

Joku voisi ihmetellä urasiirtoani.

Olen tähän mennessä työskennellyt lähes pelkästään yrittäjävetoisissa yrityksissä pk-sektorin B2B-liiketoiminnan parissa. En myöskään ole aiemmin ollut kansainvälisen konsernin palveluksessa. Toimiala eli finanssiala on minulle täysin uusi.

Toimialan ulkopuolelta tuleminen ei kuitenkaan ollut haitaksi rekrytointivaiheessa – päinvastoin. Arvatolla arvostettiin mahdollisuutta saada tuoreita ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseksi. Ohjelmistoliiketoiminnan tuntemus oli myös selkeä etu, sillä tiedolla johtaminen on nyt korkeassa kurssissa ja ohjelmistot ovat keskeisessä roolissa myös tällä toimialalla. Myös yrittäjätaustani nähtiin vahvuutena.

Uutta työssäni on toimialan lisäksi myös voimakas kansainvälinen yhteistyö.

Arvatossa Suomi ja Ruotsi muodostavat yhdessä oman liiketoimintayksikön, jolla on yhteinen johtoryhmä. Johtoryhmässä olen tutustunut ruotsalaiseen konsensusta hakevaan keskustelutyyliin. Keskustelu on rönsyilevämpää kuin Suomessa, mutta päätöksiä on kuitenkin tullut tehtyä.

Saksasta olen ehtinyt havaita sen verran, että tietyt kansalliset stereotypiat, kuten saksalaisille tyypillinen hierarkkisuus, ovat saaneet vahvistusta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan myös markkinoinnissa selvästi vastaanottavaisempia uusille digitaalisille työkaluille.

Vaikka konserni on suuri, Suomen-tytäryhtiössä on noin 70 henkeä. Suomen-yhtiö on tavallaan kuin mikä tahansa pieni yritys, jossa pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin samankokoisissa yrityksissä.

Arvato on Suomessa aika pieni, mutta meillä on paljon potentiaalia. Kansainväliset muskelit tuovat paljon mahdollisuuksia, joita pelkästään kotimarkkinassa toimijalla ei ole. Ison konsernin ansiosta olemme kokoamme isompi, mutta pystymme silti toimimaan asiakaslähtöisesti palveluita mukauttaen. Voimme tarjota asiakkaillemme samat palvelut kaikissa Pohjoismaissa ja laajemminkin.

Mielenkiintoisen tilanteesta tekee tietysti myös se, että elämme parhaillaan poikkeusaikaa. Koronavirusepidemian vuoksi en ole vieläkään tavannut kasvotusten kaikkia 70 työntekijästämme, asiakkaista puhumattakaan. Suurin osa meistä tekee tällä hetkellä töitä pääasiassa kotoa käsin.

Talo on jo ehtinyt tulla tutuksi, ja minulla on takataskussani muutama ajatus liiketoimintamme kehittämiseksi. Aika näyttää, mitä tuleman pitää.