| | Maksu ja Rahoituspalvelut

Kaikki mukaan, kehityshankkeet portfolioon

Strategian ja uuden liiketoiminnan rakentamisessa tarvitaan koko organisaatio ja viestintää tueksi. Kehityshankkeista kannattaa muodostaa portfolio, jossa on mukana riittävästi riskihankkeita. Kaksiosaisen sarjan toisessa blogissa KPMG:n strategiakonsultti Berndt Wickholm ja Arvaton Key Account Manager Per Savander keskittyvät uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Moderniin strategiaprosessiin osallistuu koko organisaatio. Strategia ei tule ylhäältä annettuna, vaan kaikki otetaan mukaan. Se tarkoittaa ryhmätyötä ja työpajoja, joiden järjestämisessä voidaan hyödyntää ulkopuolista fasilitaattoria.

Tällainen bottom up -malli varmistaa, että johto saa parhaan mahdollisen ymmärryksen markkinoiden tilasta. Kun koko organisaatio on mukana strategian tekemisessä, syntyy yhteinen ymmärrys asioista. Näin kaikki sitoutuvat uuteen strategiaan, joten se on helpompi jalkauttaa. Johdon rooli on tärkeä, koska ilman selkeää omistajuutta hyvätkään hankkeet eivät etene.

Modernissa strategiassa määritellään vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka muodostavat optioiden portfolion. Kokonaisuutta hallitaan joustavasti, ja siitä valitaan kulloinkin eniten lisäarvoa tuottava vaihtoehto. Johtaminen on haastavampaa, koska organisaation pitää pystyä liikkumaan eri suuntiin tilanteen mukaan.

Skenaariot auttavat perustelemaan muutoksen tarpeen omalle organisaatiolle. Niiden avulla ymmärtää markkinoiden ja kuluttajakäyttäytymisen trendit, joiden perusteella voi määritellä oikean investointitahdin. Eli onko parempi tehdä iso loikka kerralla vai edetä askel kerrallaan.

Viestintä on keskeinen osa strategian suunnittelua ja toteutusta. Avoimuus ja läpinäkyvyys saa koko organisaation mukaan muutokseen. Ihmisiä voidaan osallistaa erilaisten työkalujen, kuten Teamsin, Yammerin ja Slackin avulla.

Lisäksi johdon viestin pitää olla kirkas: Miksi muutos on tärkeä eli mikä on se suuri ajatus kaiken takana? Mitä tehdään seuraavaksi? Mikä on jokaisen rooli muutoksen tekemisessä?

Ydinosaamiselle uutta liiketoimintaa

Osa suomalaisista media-alan yrityksistä on laajentanut uusille liiketoiminta-alueille, kuten oppimiseen, koulutukseen ja erilaisiin kuluttajapalveluihin. Strategiana on ollut tunnistaa omia vahvoja osaamisalueita, joita on hyödynnetty uuden bisneksen rakentamisessa.

Miten tällaisia omia ydinosaamisalueita voi tunnistaa? Omalle tekemiselle tulee helposti sokeaksi, eikä omia ideoita pysty arvioimaan objektiivisesti. Myllerryksen keskellä on vaikea päättää, mitä uusia ideoita lähdetään toteuttamaan. Ulkopuolinen asiantuntija pystyy haastamaan johdon näkemyksiä ja auttaa rakentamaan business casen hankkeiden pohjaksi.

Pääomasijoittajien käyttämä liiketoimintamalli on hyvä työkalu uuden bisneksen kehittäjälle. Pääomasijoittajat hallinnoivat portfoliota, joka koostuu eri kokoisista ja eri toimialoilla toimivista yrityksistä. Osa portfolioyhtiöistä voi kaatua ja osa pärjää melko hyvin, mutta joukossa on yleensä aina sellaisia yrityksiä, jotka lähtevät todella lentoon ja tuovat rahat kotiin.

Jos pelaa kaikessa varman päälle, niin riski kuin tuotto ovat pieniä. Portfoliomalli mahdollistaa luovien ideoiden kokeilemisen ja strukturoidun toimintatavan. Yrityksen pitää hyväksyä, että osa hankkeista jää kokeiluiksi. Kun jokin idea lähtee oikeasti kasvuun, siihen pitää sitten panostaa kunnolla.

Toimialan disruption aste määrittelee portfolion riskipainotuksen. Mitä pidemmällä transformaatio on, sitä suurempi riskihankkeiden osuus on. Silloin myös johdon kannattaa allokoida uusille projekteille enemmän aikaansa ja organisaation resursseja. Tyypillisesti 5­­–15 prosenttia hankkeista on raketilla kuuhun -projekteja, jotka voivat olla suuria menestyksiä.

Se, kuinka paljon uusille ideoille ja projekteille annetaan aikaa menestyä, riippuu liiketoimintaympäristöstä ja omista resursseista. Tyypillisesti päätöksiä ei tehdä tarpeeksi nopeasti. Tappiollisia hankkeita ei pidä katsoa aikaansa pidempään. Mitä pidempään odottaa, sitä suuremmaksi tavoitteen ja toteutuman välinen kuilu kasvaa, eli pahimmillaan tappio.

On inhimillistä, että johto ei malta lopettaa omia lempiprojektejaan tai tähtiyksiköitään. Monilla aloilla ei ole myöskään luopumisen historiaa, eli kokemusta siitä, milloin hankkeet kannattaa hylätä. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen asiantuntija tai yhtiön oma hallitus on johdolle hyvä sparrikumppani.

Vapauta resursseja investointeihin

Uuden liiketoiminnan kehittämisessä on tärkeää, että on varaa investoida tulevaisuuteen. Ulkoistamalla tukitoimintoja voi vapauttaa resursseja ja kassavirtaa, jotka voi allokoida uusiin hankkeisiin.  Silloin voi keskittyä ydinliiketoiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen.

Ylipäätään liiketoiminnan digitalisointi on haastava tehtävä media-alalla. Johtajan pitää pystyä luomaan tulevaisuudenkuva myös niille, joiden nykyinen osaaminen kaipaa päivitystä. Työntekijöitä voi esimerkiksi kouluttaa ja valmentaa uusiin tehtäviin. Organisaation tuskaa ei koskaan pidä ohittaa tai aliarvioida. Siksi muutokset kannattaa viedä läpi mahdollisimman nopeasti.

Johdon viestin pitää olla kirkas. Perustelut auttavat ymmärtämään, miksi tietyt hankkeet on valittu jatkokehitykseen ja mikä on itse kunkin rooli muutoksessa. Tekojen ja sanojen pitää olla linjassa, muuten ihmiset tekevät omat johtopäätöksensä.

Hyödyllisiä vinkkejä: 

  • Varmista uteliaisuus ja yrittäjähenkinen lähestymistapa. Ole avoin uusille ideoille ja anna siimaa mukana oleville mutta vaadi tuloksia.
  • Ajattele kehityshankkeita tulevina liiketoimintoina, joista jotkut menestyvät ja jotkut eivät. ”Fail fast and cheap” on hyvä ohjenuora uuden liiketoiminnan kasvattamisessa ja johtamisessa.
  • Varmista keskeisten päättäjien sitoutuminen ja valitse parhaat tekijät projektiin. Älä aliresurssoi, jos potentiaalinen hyöty on suuri.
  • Viesti avoimesti ja pidä kaikki tietoisena edistysaskeleista. Älä sensuroi, huomioi myös epämiellyttävät faktat päätöksenteossa ja viestinnässä, jos kaikki ei mene heti oikein.

Kiinnostuitko? Lue lisää yhteistyöstämme Sanoman ja Fokus Median kanssa

 

Blogin asiantuntijat

KTM | MBA Berndt Wickholm |Partner- Global Strategy Group at KPMG Finland.
KPMG on konsulttiyritys, joka tarjoaa tilintarkastus – ja varmennuspalvelujen lisäksi vero- ja lakipalveluja, liikkeenjohdon ja teknologian konsultointia sekä yritysjärjestelypalveluja.
KPMG:n jäsenyritysten verkosto toimii 207 000 henkilön voimin 153 maassa ja liikevaihto on n. 26 miljardia euroa

VTM | Per Savander | Arvaton media, pankki ja retail asiakasvastaava.
Arvato Financial Solutions tarjoaa integroituja taloushallinnon ja rahoituksen palveluja ja on osa
Bertelsmann SE & Co. KGaA konsernia, joka on kansainvälinen media, palvelu ja oppimisratkaisuja tuottava perheyritys.
Bertelsmann toimii yli 50 maassa ja yrityksellä on 117.00 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on n. 18 miljardia euroa.

Aiheeseen liittyvät julkaisut