| | Trendit

Oikea tieto vähentää tuskaa

Korona-aikana mieliala on ollut apea ja talous kärsinyt. Silkkaa synkeyttä kaikkialla. Mutta onko oikeasti näin vai katselemmeko maailmaa liian tummien lasien läpi? Suomalaisten mielenmaisema on tutkimuksemme mukaan todellakin synkentynyt, sillä 30 prosenttia suomalaisista sanoo mielialansa olevan jatkuvasti huonompi kuin ennen koronaa.

Terve järki suojaa suomalaisia

Taloudellisesti tilanne on huonontunut sen sijaan vain 20 prosentilla vastaajista. Kolmannes vastaajista sanoo menojensa pienentyneen, jopa enemmän kuin tulojen, eli kansa on säästänyt pahan päivän varalle.

Samaan aikaan maksamisesta ja rahoituksen saamisesta on tullut helpompaa kuin koskaan. Jos luottotiedot ovat kunnossa ja tuloja säännöllisesti, kaikenlaisten kilkkeiden hankkiminen onnistuu kyllä.

Suomalaiset ovat kuitenkin talonpoikaisia suhtautumisessaan rahaan. Suu säkkiä myöten on periaatteena edelleen käytössä. Tämä suojelee meitä pitkälti ylivelkaantumiselta, joten maksuvaikeudet tuskin räjähtävät käsiin.

Rajoituskriittisyys nousussa

Nyt meillä on jo puolen vuoden verran kokemusta koronan kanssa elämisestä, ja se näkyy ihmisten mielipiteissä. Kriittisyys rajoituksia kohtaan näyttäisi olevan kasvussa, vaikka valtaosa suomalaisista pelkää edelleen viruksen leviämistä.

Kriittisyyden lisääntyminen on sikäli ymmärrettävää, että loppujen lopuksi meistä aika harvat tuntevat ketään koronavirukseen sairastunutta. Käytännössä olemme eläneet pitkälti normaalia elämää – kaupoissa on väkeä, ravintolat melko täynnä ja lapset käyvät koulua – eikä tilanne silti näytä täällä riistäytyvän käsistä.

Mediajylläyksestä huolimatta suomalaisten huolenaiheiden listalla korona pääsee vasta sijalle 6. Ykkösenä on vanhusten hoito, jota seuraavat muun muassa työttömyys, nuorten syrjäytyminen, valtion velkaantuminen ja eriarvoistuminen.

Itse olen ollut jo maaliskuusta sitä mieltä, että paniikki on ollut ylimitoitettua. Liikaa on menty tunne edellä, eikä katsottu tilastoja ja arvioitu todennäköisyyksiä. Koronapelko on vähän sama kuin lentopelko: on turha kertoa, että tilastollisesti lentäminen on paljon turvallisempaa kuin autolla ajaminen.

Tietoista ajattelua faktojen pohjalta

Se on kuitenkin selvää, että koronatilanne vaikeuttaa tulevan ennustamista huomattavasti. Tässä siteeraan kaimaani Juho Kusti Paasikiveä: kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.

Katsotaan siis ensin faktat ja lähdetään etenemään niiden pohjalta. Päätösten pohjalla pitää olla realismi. Jos tunteet määräävät, ajatukset ovat helposti joko liian negatiivisia tai ylioptimistisia.

Suomalaisilla on tutkimustenkin mukaan tarpeettoman synkkä kuva maailmasta. Esimerkiksi viitisen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessamme suomalaiset luulivat äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa, kun se itse asiassa on yli puolittunut vuodesta 1990.

Kannattaakin harrastaa tietoisuutta oman ajattelun suhteen samalla tavalla kuin hengittämisen. Tutkaile ajatuksiasi: olenko kartalla, onko kuvani maailmasta todellinen vai liian negatiivinen. Tieto ei suinkaan lisää tuskaa, vaan oikea tieto vähentää sitä.

Uskoa tulevaan

Organisaatioidenkin kannattaa pitää huolta mielenterveydestään. Kun ennustettavuutta ei ole, luodaan näkymä tulevaisuuteen itse. Pidetään mielessä, että nykyinen kuoppa on väliaikainen, ja pidetään toimintaa yllä, innovoidaan ja ideoidaan. Jos johtajat ja henkilöstö eivät itse usko tulevaisuuteensa, kuka sitten?

Käänne tulee vielä, ja kysyntä lähtee vetämään ehkä nopeammin kuin arvaammekaan. Nyt pahimmassa tilanteessa olevilla – tapahtumajärjestäjillä, matkailualalla – on parhaat tulevaisuudennäkymät, sillä juuri niiden palveluita ihmiset kaipaavat juuri eniten.

Joko seuraava ulkomaanmatka on varattuna?
––
Tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen on ollut Taloustutkimuksessa vuodesta 2007 erikoisalanaan poliittiset ja yhteiskunnalliset mielipidetutkimukset ja arvomittaukset. Erityisen kiinnostunut Juho on siitä, miten tutkimusten avulla voidaan ennakoida tulevaisuutta ja näin auttaa asiakkaita kehittämään liiketoimintaansa – olemaan askeleen edellä kilpailijoita. Hän on yhteiskuntatieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

Arvato ja Taloustutkimus ovat toteuttaneet yhdessä talousjohdon näkökulmasta tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia kuten Suomalaisen median tulevaisuus ja Suomen energia-alan tulevaisuus.